Työaikoja ja vuosilomia koskeva sääntely on osa työntekijöiden työaikasuojelua. Työajoista säädetään työaikalaissa, joka on työaikaa koskeva yleislaki. Lakia sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla tehtävään työhön. Työaikaa koskevia säännöksiä on lisäksi muun muassa merityöaikalaissa, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetussa laissa, Euroopan Unionin tieliikenteen ajo- ja lepoaikoja koskevassa asetuksessa ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa sekä kotitaloustyöntekijän työsuhteesta annetussa laissa.

Työaikalainsäädäntöä sovelletaan kaikissa työ- ja virkasuhteissa ellei toisin ole säädetty. Työaikalaissa ovat säännökset muun muassa työajan käsitteestä, työajan tasoittumisjärjestelmästä, lepoajoista, työvuoroluettelosta, lisätyöstä ja ylityöstä, työnantajan velvollisuudesta pitää työaikakirjanpitoa, ylityötuntien enimmäismääristä, lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksista sekä viikkolepokorvauksesta.

 Uusi vuosilomalaki tuli voimaan huhtikuun 2005 alusta. Vuosilomalakia sovelletaan tietyin rajoituksin sekä työ- että virkasuhteessa tehtävään työhön. Vuosilomalaissa säädetään vuosilomaoikeuksista: vuosiloman pituudesta, vuosilomapalkasta, lomakorvauksesta ja vuosiloman antamisesta. Vuosilomalaki rakentuu pääosin ansaintaperiaatteelle: lomaa ansaitaan tekemällä työtä lomanmääräytymisvuoden eli 1.4. alkavan ja 31.3. päättyvän ajanjakson aikana joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. Työntekijällä on oikeus saada palkallista vuosilomaa joko kaksi tai kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta työsuhteen kestosta riippuen.

Vuosiloman ansaintasääntöjen ulkopuolelle jäävillä työntekijöillä (eli sopimuksensa mukaan kaikkina kuukausina alle 35 tuntia työskentelevillä) on oikeus vuosilomaa vastaavaan vapaaseen. Oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen on myös kotityöntekijöillä, työnantajan työsuhteisilla perheenjäsenillä, mikäli työnantajan palveluksessa ei ole ulkopuolisia työntekijöitä sekä peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan olevilla työntekijöillä. Vapaan piirissä oleville maksetaan lomakorvaus.

Työnantajan tulee antaa enintään 24 arkipäivää kestävä loma eli kesäloma työntekijälle lomanmääräytymisvuotta seuraavana lomakautena 2.5. –30.9. välisenä aikana. 12 arkipäivää ylittävä loman osa voidaan sopia annettavaksi viimeistään seuraavan lomakauden vuosiloman yhteydessä. Talviloma eli yli 24 arkipäivää ylittävä loman osa on annettava kesälomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua. Käytännössä työajoista ja vuosilomista on sovittu näiden lakien antamin valtuuksin varsin laajasti myös työehtosopimuksin.