Yhteistoimintaneuvottelut

Työnantajan, jonka palveluksessa on säännönmukaisesti vähintään 20 työntekijää, on ennen työntekijöiden irtisanomista taloudellisista tai tuotannollisista syistä neuvoteltava henkilöstön kanssa irtisanomisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista.

Ennen neuvottelujen alkamista työnantajan on tehtävä kirjallinen neuvotteluesitys henkilöstölle ja annettava tarvittavat etukäteistiedot (mm. arvio irtisanottavien työntekijöiden määrästä eri henkilöstöryhmissä, arvio toimenpiteiden aikataulusta ja periaatteet, joiden mukaan mahdolliset irtisanomiset tullaan toteuttamaan).

Työnantajan on ilmoitettava yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta myös työ- ja elinkeinotoimistolle ja toimitettava neuvotteluesitys työ- ja elinkeinotoimistoon. Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistoon on tehtävä riippumatta siitä, onko kyse yhden vai useamman työntekijän irtisanomisesta taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla.
Kts. oikealla lakilinkki: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 50-53 § (yhteistoimintamenettely), 45 § (neuvotteluesitys), 47 § (työnantajan annettavat tiedot) ja 48 § (ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle)

Irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä on tehtävä tarvittavat muutokset myös yhteistoimintalain mukaiseen henkilöstösuunnitelmaan ja koulutustavoitteisiin. Tarkoituksena on selvittää, aiheuttavatko irtisanomiset ja mahdolliset toimintojen uudelleenjärjestelyt muutoksia työhönjäävän henkilöstön tehtäviin ja koulutustarpeisiin.
Kts. oikealla lakilinkki: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 16 § (henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet)

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet

Jos yhteistoimintalain piiriin kuuluvassa yrityksessä harkitaan vähintään 10 työntekijän irtisanomista taloudellisin tai tuotannollisin perustein, työnantajan tulee heti yhteistoimintaneuvottelujen alussa antaa työntekijöiden edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Esitystä valmistellessaan työnantajan on selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut.

Toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu ja noudatettavat menettelytavat. Toimintasuunnitelmasta tulisi ilmetä myös irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet työnhaussa ja koulutuksessa sekä julkisten työvoimapalvelujen käytössä. Työnantajan esittämän toimintasuunnitelman ei tarvitse olla valmis kokonaisuus, vaan tarkoitus on, että henkilöstö ja mahdollisesti myös työvoimaviranomaiset pääsisivät vaikuttamaan sen sisältöön. Toimintasuunnitelma ei syrjäytä muita irtisanomisiin sovellettavia säännöksiä ja määräyksiä, vaan ne on otettava huomioon suunnitelmaa laadittaessa. Tällaisia säännöksiä liittyy esimerkiksi irtisanomisperusteisiin, työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuksiin ja irtisanomisaikoihin.

Jos työnantaja suunnittelee irtisanovansa alle 10 työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein, työnantajan on yhteistoimintamenettelyssä esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisten työvoimapalveluiden avulla. Toimintaperiaatteet on esitettävä, vaikka työnantaja olisi irtisanomassa vain yhtä työntekijää.
Kts. oikealla lakilinkki: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 49 § (toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet)

Työnantajalla on mahdollisuus hyödyntää työ- ja elinkeinotoimiston asiantuntemusta laatiessaan toimintasuunnitelmaa tai toimintaperiaatteita. Työ- ja elinkeinotoimisto tukee työnantajaa toimintasuunnitelman ja toimintaperiaatteiden laadinnassa mm. tiedottamalla julkisista työvoimapalveluista, joiden avulla on mahdollista edistää irtisanottavien työntekijöiden uudelleen työllistymistä.

Työsopimuslain mukainen selvitysvelvollisuus

Työnantajalla, jolla ei ole yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvoitetta, on velvollisuus kertoa työntekijälle irtisanomisen perusteiden ja vaihtoehtojen lisäksi työ- ja elinkeinotoimistolta saatavista työvoimapalveluista.

Työnantajan tulee selvittää irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot niin hyvissä ajoin kuin mahdollista ennen työntekijän irtisanomista taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä.

Lisäksi työnantajan velvollisuutena on selvittää irtisanottavalle työntekijälle työ- ja elinkeinotoimistolta saatavat työvoimapalvelut. Työnantajan tehtävänä on ottaa selvää työ- ja elinkeinotoimiston palveluista ja vastaavasti työvoimaviranomaisten tehtävänä on kartoittaa kyseisessä tilanteessa tarvittavat työvoimapalvelut yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa. Lisätietoja työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamista palveluista saa valtakunnallisesta työhallinnon puhelinpalvelusta Työlinjalta (muutosturvan neuvontapuhelin) ja paikallisista työ- ja elinkeinotoimistoista.

Jos irtisanominen kohdistuu useampaan työntekijään, selvitys voidaan antaa myös työntekijöiden edustajalle tai jollei tällaista ole, työntekijöille yhteisesti esimerkiksi järjestämällä asiasta tiedotus-tilaisuus.

Työsopimuslain mukaista selvitysvelvollisuutta ei ole sellaisella työnantajalla, joka on velvollinen yhteistoimintalain tai työehtosopimuksen mukaan neuvottelemaan irtisanomisen perusteista työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa sekä laatimaan työllistymistä tukevan toimintasuunnitelman tai toimintaperiaatteet.
Kts. oikealla lakilinkki:  työsopimuslain 9 luvun 3 § (työnantajan selvitysvelvollisuus)

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työ- ja elinkeinotoimistolle

Työnantajan on ilmoitettava yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta työ- ja elinkeinotoimistolle ja toimitettava neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot kirjallisesti työ- ja elinkeinotoimistoon.
Kts. oikealla lakilinkki: yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 48 § (ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle)

Työnantajan pitää ilmoittaa muutosturvan piiriin kuuluvien työntekijöiden irtisanomisesta tai määräaikaisen työsuhteen päättymisestä viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle. Jos työnantaja irtisanoo taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla työntekijän, jolle ennen irtisanomisajan päättymistä kertyisi yhteensä vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria saman tai eri työnantajien palveluksessa, työnantaja on velvollinen ilmoittamaan irtisanomisesta viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle. Työnantajan on ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistolle myös työntekijän aikaisemmat työ- ja virkasuhteet, jos ne ovat työnantajan tiedossa.

Ilmoitusvelvollinen on myös sellainen työnantaja, jonka työssä työntekijä on ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana. Sillä, miksi määräaikainen työsuhde on päättymässä, ei ole merkitystä ilmoitusvelvollisuuteen. Edellä mainituissa tilanteissa otetaan huomioon vain saman työnantajan palveluksessa kertynyt työhistoria.

Työntekijän suostumuksella työnantajan on liitettävä ilmoitukseen käytettävissään olevat tiedot työntekijän koulutuksesta, työtehtävistä ja työkokemuksesta. Tietojen luovuttamisen tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa työntekijän työllistymistä tukevien toimenpiteiden suunnittelua.
Kts. oikealla lakilinkki: työsopimuslain 9 luvun 3 a § (työnantajan ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle)

Työnantajalla on lakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus vain muutosturvan piiriin kuuluvista työntekijöitä. Työnantajan toivotaan kuitenkin ilmoittavan työ- ja elinkeinotoimistolle vastaavat tiedot kaikista taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotuista työntekijöistä ja sisällyttävän tähän luetteloon erillismerkinnällä tiedot niistä henkilöistä, jotka kuuluvat muutosturvan piiriin. Näin työ- ja elinkeinotoimisto saa tarvittavat tiedot koko irtisanomistilanteen hoitamiseksi ja palvelujen käynnistämiseksi.

Työ- ja elinkeinotoimiston toiminta irtisanomistilanteissa on hieman erilaista silloin, kun irtisanominen koskee vähintään 10 työntekijää. Tällaisissa tilanteissa työ- ja elinkeinotoimisto yleensä ottaa yhteyttä työnantajaan saatuaan ilmoituksen yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tai taloudellisista taikka tuotannollisista syistä tehdyistä irtisanomisista. Niin sovittaessa työ- ja elinkeinotoimisto avustaa työnantajaa toimintasuunnitelman laadinnassa. Samalla selvitetään, miten työ- ja elinkeinotoimiston palveluilla pystyttäisiin edistämään työntekijöiden uudelleen työllistymistä. Tarvittaessa palvelut voidaan räätälöidä tilanteeseen sopiviksi ja ne voidaan toteuttaa erillisprojekteina erityisesti silloin, kun irtisanottuja on paljon.

Myös työntekijöitä irtisanoneen tai irtisanomisia vasta suunnittelevan työnantajan on aiheellista olla asiassa aktiivinen ja ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon, kun toimintasuunnitelma tai työntekijöiden irtisanominen on ajankohtaista.

Työnantajan tiedottamisvelvollisuus

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä saa riittävästi oikeaa tietoa muutosturvasta ja sen toimintamallista.

Vaikka myös työvoimaviranomaiset ovat velvollisia tiedottamaan työntekijälle muutosturvasta ja sen sisällöstä, työnantajan tiedottamisvelvollisuus on kuitenkin ensisijainen viranomaisten antamaan informaatioon nähden.
Kts. oikealla lakilinkki:  työsopimuslain 9 luvun 3 b § (työnantajan tiedottamisvelvollisuudesta)
Kts. linkki oikealla: Työntekijän oikeudet (Irtisanotun muutosturva)

Työllistymisvapaa

Työnantaja on velvollinen antamaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanomilleen työntekijöille vapaata irtisanomisaikana. Tämän työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden perusteella. Työllistymisvapaan ajalta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa, joka määräytyy samoin perustein kuin sairausajan palkka.

Taulukossa esitetyt irtisanomisajat perustuvat työsopimuslain säännöksiin. Irtisanomisajoista on voitu sopia myös työsopimuksessa ja työehtosopimuksessa. Tällöin työntekijän irtisanomisaika voi poiketa taulukossa esitetystä.

Työnantajalle ei saa aiheutua merkittävää haittaa työllistymisvapaan pitämisestä. Työnantajalla on oikeus saada tieto työllistymisvapaan perusteesta hyvissä ajoin ennen sen käyttöä. Lisäksi työnantajalle on esitettävä luotettava selvitys työllistymisvapaan perusteesta, jos työnantaja sitä pyytää.

Työllistymisvapaata voi pitää myös työpäivän osina.

Työnantajan ja työntekijän mahdollisuudet sopia työllistymisvapaasta ovat rajoitetut. Vasta irtisanomisen jälkeen työntekijä voi sitovasti luopua oikeudestaan työllistymisvapaaseen.

Työllistymisvapaata voi käyttää työnhakuun (omatoiminen työnhaku, työhönottohaastattelu, työ- ja elinkeinotoimistossa asiointi, osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston tarjolla oleviin työnhakuryhmiin, osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan). Työllistymisvapaata voi käyttää myös työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, työharjoitteluun tai uudelleensijoittumisvalmennukseen, mikäli toimenpiteistä on sovittu irtisanotun työllistymissuunnitelmassa. Muihin tarkoituksiin työllistymisvapaata ei voi käyttää.
Kts. oikealla lakilinkki:  työsopimuslaki 7 luvun 12 § (työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen)